11 Markus Jokinen       H    6.   6 + 4 = 10   1,5    +7
9 Marko Virtala         H    6.   3 + 7 = 10     0    +6
81 Mikko Pukka          P    6.   2 + 8 = 10   3,0   +11
15 Sami Markkanen       P    6.   2 + 7 =  9     0    +5
12 Kim Strömberg        H    6.   5 + 3 =  8   1,5    +2
20 Juho Joki-Erkkilä    H    6.   3 + 3 =  6   1,5    +6
10 Jesse Saarinen       P    6.   1 + 5 =  6     3    +4
18 Kari Lohtander       H    6.   4 + 1 =  5     0    +3
44 Tomi Penttinen       P    6.   1 + 4 =  5   4,5    +4
52 Camilo Miettinen     H    6.   2 + 2 =  4     0    +5
77 Petri Partanen       P    6.   2 + 2 =  4     0     0
19 Jaakko Laakkonen     H    6.   1 + 3 =  4   1,5     0
21 Jouni Aalto          P    6.   1 + 3 =  4   1,5    +4
33 Ossi Pellinen        H    6.   1 + 2 =  3   1,5    +1
30 Juha Taponen         M    6.   0 + 0 =  0     0    
1 Sasu Hovi             M    6.   0 + 0 =  0   1,5   

Pelinumero, nimi, pelipaikka (M = maalivahti, 
P = puolustaja, H = hyökkääjä), ottelut, maalit + 
syötöt = pisteet, jäähyminuutit ja plusmiinus.

Maalivahtitilastot:
1 Sasu Hovi             6   4   192:00  10  101  90,99  1,88
30 Juha Taponen         6   2    95,36   5   38  88,37  1,88

Pelinumero, nimi, ottelut, pelatut ottelut, pelatut 
minuutit, päästetyt maalit, torjunnat, torjuntaprosentti, 
päästettyjä maaleja per ottelu.

Jesse Saarinen oli Suomen joukkueessa myös vuonna 2003, jolloin Suomi voitti edellisen maailmanmestaruutensa.
- Lajin eteen työskennelleet saivat nyt palkintonsa. Olen ylpeä joukkueestamme, Saarinen sanoi Kansainvälisen Jääkiekkoliiton IIHF:n videohaastattelussa.

Vuoden päästä Tampereella järjestettäviä kotikisoja Saarinen ei ollut pohtinut vielä lainkaan.
- Nautitaan nyt tästä menestyksestä ja aletaan sitten vähitellen valmistautua kotikisoihin.

{media load=media,id=1362,width=450,align=left,display=inline}

Rullaleijonat varmisti maailmanmestaruutensa lauantai-iltana Tshekin Pardubicessa. Paluu Suomeen tapahtui noin vuorokausi myöhemmin.

Jääkiekkoliitto kukitti mestarit Helsinki-Vantaan lentokentällä.

Intohimo jääkiekkoon kulkeutui Bogomoloffille verenperintönä. Hänen isänsä oli innokas ja ahkera kiekkomies. Varhaisin jääkiekkomuisto onkin isän matkasta 40-luvun loppuvuosilta.

- Pelataan Eläintarhan kentältä ja siellä Kiffen pelaa Åbo IFK:ta vastaan. Seuraavat liittyvät Hesperiaan ja Väiskiin (Väinämöisen kenttä), olin aina mukana. Aina puuttui joku tekijä, kirjuri tai ajanottaja, niin niihin hommiin sitten rupesin.

Jääkiekko on kasvanut vuosien saatossa Suomen suosituimmaksi urheilulajiksi. Bogomoloffin lapsuudessa se oli kuitenkin pieni laji.

- Mittasuhteita voi kuvata sillä tavalla, että jääpallo oli suurempi kuin jääkiekko, mutta molemmat olivat pieniä. Stadissa kausi kesti 1-2,5 kuukautta, joka on nykyiseen verrattuna totaalisesti toinen juttu.

Jääkiekon monitoimimies on ollut merkittävässä roolissa eteläisellä alueella, jonka puheenjohtajana hän toimi yhtäjaksoisesti 25 vuotta aina vuoteen 2013 saakka. Bogomoloffin merkittäväksi saavutukseksi on myös laskettava se, että hän on ollut myötävaikuttamassa yli puolissa Helsingin alueen jääkiekon harrastuspaikkojen rakennusprojekteista.

- Neljätoista “rataa” tähän kaupunkiin, niistä olen hirveän ylpeä. En ole niitä yksin tehnyt, mutta ilman minua niitä ei myöskään olisi tullut, Bogomoloff kertoo ja jatkaa kuvaillen miten hän osallistuu kiekkoiluun myös jääntasolla.

- Tuomaritoiminnan aloitin kaudella 1955-56 ja Seura-lehti teki siitä puolen sivun jutun, joka minulla on yhä tallella - Maailman nuorin tuomari 11-vuotias “HB” siellä touhuaa.

Yhä tänä päivänä Bogomoloff tuomaroi aktiivisesti. Intoa löytyy ja kuluneella kaudella hän kävi viheltämässä 125 ottelua. Ensi kaudella edessä on jo kuudeskymmenes kiekkokausi, josta Suomen Jääkiekkoleijona numero 185 on todella ylpeä.

- Tuomarointi on kauhean kivaa ja olen suhteellisen hyvin pärjännyt, hän kertoo. Pelejä on laidasta laitaan ja Bogomoloffilla onkin arsenaali letkautuksia, joilla ne pysyvät hallussa.

- Esimerkiksi jos pelaajat kyselee miksi ei ole parempia tuomareita totean, että kyllä niitä on, mutta ne on niissä paremmissa peleissä.

Bogomoloff on omien sanojensa mukaan liittohallituksen varapuheenjohtaja joka liikkuu kentällä. Tämän voidaan sanoa olevan kirjaimellisesti totta.

Maalivahdit:
Erno Gerlander, Jokerit
Daniel Lebedeff, HIFK
Eetu Mäkiniemi, Jokerit
Jani Rauhala, Sport

Puolustajat:
Aleksi Akkanen, SaiPa
Aleksi Anttalainen, TPS
Bernard Isiguzo, Blues
Henri Jokiharju, Jokerit
Olli Kaskinen, TPS
Roope Riihimaa, Jokerit
Eemeli Räsänen, Jokipojat
Oskari Seppälä, Lukko
Urho Vaakanainen, Blues
Nuutti Viitasalo, TPS

Hyökkääjät:
Teemu Enberg, HIFK
Joel Kerkkänen, HIFK
Oliver Kinnunen, Blues
Jesse Koskenkorva, Kärpät
Aatu Luusuaniemi, Kärpät
Sami Moilanen, Jokerit
Valtteri Nikkilä, Tappara
Linus Nyman, Jokerit
Niko Nyrhinen, Blues
Jesse Ruotsi, SaiPa
Jesse Saarinen, Kärpät
Eeli Tolvanen, Blues
Kristian Vesalainen, HIFK
Santeri Virtanen, TPS
Jesse Ylönen, Blues

Johtoryhmä:
Juuso Nieminen, päävalmentaja
Timo Hirvonen, valmentaja
Jukka Lamminaho, valmentaja
Sami Nuutinen, valmentaja
Markus Korhonen, mv-valmentaja
Jussi Kosola, lääkäri
Aki Berg, huoltaja
Mikko Palsola, joukkueenjohtaja

Jääkiekkoliiton valmennuksen koulutuspäällikkö Jukka Tiikkaja pohtii käytyä keskustelua tuoreimmassa blogimerkinnässään.

• Lue koko kirjoitus täällä!

Warrior Sports on tunnettu maailmalla erittäin laadukkaiden jääkiekkomailojen ja –varusteiden valmistajana. Suomen Leijona-miehistöstä monet pelaajat luottavat Warriorin tuotteisiin. Myös mm. Liigan viime kauden molemmat finaalijoukkueet Kärpät ja Tappara ovat Warriorin sopimusseuroja.

- Warriorin tuotteita käyttävät useat kotimaiset profiilipelaajat ja –seurat, mitä kautta tunnettuutemme on kasvanut Suomessa huimasti. Yhteistyö Suomen jääkiekkomaajoukkueiden kanssa antaa loistavat mahdollisuudet rakentaa imagoa ja kasvattaa tunnettuutta entisestään. Leijonat on yksi Suomen suosituimmista ja tunnetuimmista brändeistä. Warrior haluaa olla mukana auttamassa kaukalon Leijonia loistaviin suorituksiin niin laadukkailla jääkiekkotuotteilla kuin omilla markkinointipanostuksillaan, kertoo Warrior Sports Finlandin myyntipäällikkö Tomi Rissanen.

Jääkiekko on Suomen suosituin urheilulaji ja Leijonat maamme seuratuin joukkue. Kiinnostus jääkiekkoa kohtaan on kasvanut vuosi vuodelta, mikä on näkynyt myös harrastajamäärissä. Kulunut jääkiekkokausi oli yksi Suomen maajoukkuehistorian parhaita: Nuoret Leijonat voitti tammikuun alussa MM-kultaa, olympialaisissa Leijonat taistelivat pronssille ja Minskin MM-kisoista joukkue palasi hopeamitalit kaulassaan.

Jääkiekkoliiton toimitusjohtaja Matti Nurminen on tyytyväinen maajoukkueiden uudesta pääyhteistyökumppanista. 
- Warrior on meille erittäin merkittävä kumppani, luotettava varustetoimittaja luo pohjan maajoukkueiden toiminnalle ja kehitykselle. Warriorin kansainvälinen tunnettuus ja tuotteiden korkea laatu sopivat Leijonien kumppaniksi erinomaisesti.

- Vuoden 2014 helsinkiläisurheilijat, -valmentaja ja -seura ovat urheilupalkintotoimikunnan mielestä kasvattaneet pitkäjänteisesti oman lajinsa positiivista mielikuvaa ja he ovat toimineet muutenkin esimerkillisesti, sanoo urheilupalkintotoimikunnan varapuheenjohtaja Heidi Ekholm-Talas.

Vuoden 2014 palkittavat saavat kunniamaininnan lisäksi stipendin − vuoden helsinkiläisurheilija Ossi Väänänen palkitaan 10 000 eurolla, vuoden helsinkiläinen liikuntaseura Karhu-Kissat ry 5 000 eurolla ja vuoden nuori helsinkiläisurheilija Teuvo Teräväinen 2 500 eurolla. Jääkiekkoilijoiden ohella vuoden helsinkiläisvalmentajaksi valittu muodostelmaluisteluvalmentaja palkittiin Anu Oksanen 2 500 eurolla.

Ossi Väänänen Vuoden 2014 helsinkiläisurheilija
Urheilupalkintotoimikunta päätti yksimielisesti valita Väänäsen vuoden 2014 helsinkiläisurheilijaksi, sillä hän on tehnyt pitkän uran lajin parissa ja kasvattanut lajin positiivista imagoa. Väänänen on saanut arvostusta niin pelaajana kuin ihmisenä. Väänänen edusti Suomea esimerkillisesti Sotshin talviolympialaisissa 2014 ja pelasi puolustajana Helsingin Jokereissa SM-liigassa kaudella 2013–2014.

Väänäsen mielestä parasta jääkiekossa on yhdessä tekeminen, määrätietoisuus ja oman potentiaalin maksimaalinen käyttö ja sen tuomat haasteet.
- Suosikkitreenipaikkani Helsingissä on Herttoniemen vanhan hyppyrimäen portaat. Ne vetävät hiljaiseksi ennemmin tai myöhemmin. Sama pätee treenatessa pyörän selässä Velodromilla Mäkelänkadulla, sanoo Väänänen.

Teuvo Teräväinen Vuoden 2014 nuori helsinkiläisurheilija
Teuvo Teräväistä pidetään yhtenä ikäluokkansa lupaavimmista jääkiekkopelaajista koko Euroopassa. Teräväisen jääkiekkoura alkoi 6-7-vuotiaana Helsingin Kojooteissa. Hänen elämänsä kohokohta on ollut alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruus Ruotsissa vuonna 2013. Teräväiselle parasta jääkiekossa on yhteenkuuluvuuden tunne ja tietysti maalit. Teräväinen toimi myös nuorten maajoukkueen esimerkillisenä kapteenina ja hän edusti Jokereita SM-liigassa kaudella 2013–2014.

Vuoden nuorena helsinkiläisurheilijana Teräväinen toivoo, että koululiikuntaan panostetaan, koska se tavoittaa kaikki lapset.
- Liikunnan tulisi olla osa kaikkien helsinkiläisten elämää ja innostus tähän luodaan, kun ollaan lapsia. Teräväisen mielestä Helsingissä on hyvät mahdollisuudet harrastaa monipuolisesti liikuntaa ja eri urheilulajeja. Hänen suosikkitreenipaikkansa ovat Käpylän tekojää talvella ja tenniskentät kesällä.

Karhu-Kissat ry Vuoden 2014 helsinkiläiseksi liikuntaseuraksi
Karhu-Kissat ry on ennakkoluulottomalla toiminnallaan edistänyt vammaisille tarkoitetun kelkkajääkiekon harrastamista. Urheilupalkintotoimikunta totesi myös että Karhu-Kissat ry:n junioritoiminta on hyvällä tasolla ja seuralla on innovatiivinen ote lajissaan.

- Haluamme vaalia hyvää valmennusta, lupauksemme mukaisesti: Stadin vanhin kasvattaa! Valmennamme lapsia ja nuoria moderniin työelämään välineenämme jääkiekko. Haluamme olla seura, jossa saa turvallisesti kokea ja jakaa onnistumisia ja epäonnistumisia iästä, väristä ja sukupuolesta riippumatta, toteaa Karhu-Kissat ry:n puheenjohtaja Jari Kostiainen.


 

General Managerina aloittava Jere Lehtinen on päässyt seuraamaan A-maajoukkueen arkea lähietäisyydeltä jo kolmen vuoden ajan toimiessaan Leijonien pelaajatarkkailijana. Ainoana suomalaisena Stanley Cupin ja maailmanmestaruuden voittanut Lehtinen on kiitollinen kutsusta Suomen seuratuimman jääkiekkojoukkueen keulakuvaksi.

- Minulle tämä on paitsi kunnia-asia ja suuri luottamuksenosoitus myös loistava mahdollisuus päästä tekemään töitä kokeneiden kavereiden kanssa.

Leijonien joukkueenjohtajaksi valittu Kari Savolainen on pitkän linjan jääkiekkomies. Päätyönään Haaga-Helia ammattikorkeakoulun valmennuksen lehtorina toimiva Savolainen on nähty uransa aikana lukuisissa jääkiekon hallinnon ja valmennuksen tehtävissä niin Suomessa kuin ulkomailla - nyt edessä ovat uudet haasteet.
- Kutsu Leijonien joukkueenjohtajaksi on ehdottomasti suurin kohdalleni langennut kunniatehtävä. Aloitan innolla ja nöyrin mielin tässä haastavassa roolissa ja aion osoittautua luottamuksen arvoiseksi, Savolainen sanoo.

Myös Jalosen apuvalmentajiksi nimetyt Lauri Marjamäki ja Ville Peltonen suhtautuvat kumpikin Leijonien valmennuspestiin suurella intohimolla. Marjamäelle jatkopesti Leijonien valmennuksessa tuo hyvää vastapainoa seurajoukkueen valmennustyöhön ja antaa samalla mahdollisuuden tehdä töitä Suomen parhaiden jääkiekkoilijoiden kanssa.

Juuri pelaajauransa päättäneelle Ville Peltoselle kutsu mukaan A-maajoukkueeseen on haaste, jonka Suomen yksi tunnetuimmista kiekkoilijoista ottaa vastaan kunnia-asiana.
- Onhan tämä ainutkertainen tilaisuus, pääsen mukaan A-maajoukkueen penkin taakse näin pian oman pelaajaurani jälkeen.

Muut A-maajoukkueen johtoryhmän jäsenet nimetään kesän ja alkusyksyn aikana.

- Kauden ensimmäiseen turnaukseen on aikaa vain viisi kuukautta, joten töitä kyllä riittää. Tulevina viikkoina sovimme omista rooleistamme, samaan aikaan ohjelmassa on kotimaan seurakierros, päävalmentaja Kari Jalonen kertoo. Jalonen kiertää kesän aikana läpi kaikki Liiga-seurat ja tapaa ulkomailla kiekkoilevia suomalaispelaajia näiden lomaillessa kotimaassa.

Leijonien kausi alkaa 6.-9. marraskuuta Helsingissä pelattavalla Karjala-turnauksella.

Kari Jalonen, s. 6.1.1960 Oulu

SM-liiga
- Hyökkääjä
- 422 ottelua, 190+360=550
- 94 playoff–ottelua, 38+77=115
- Paras tulokas 1979
- Pistepörssin voitto 1987
- Pelaajana 4 SM-kultaa, 1 hopea, 3 pronssia
- Päävalmentajana 4 SM-kultaa, 1 pronssi
- Valmentajana 3 SM-kultaa

NHL
- 37 ottelua, 9+6=15
- 5 playoff–ottelua, 1+0=1

Maajoukkue
- 6 MM-kisat, 1 Kanada Cup
- U20 MM-hopea 1980
- 154 A-maaottelua, 42+54=96

SM-liiga, pelaajaennätykset
- Eniten pisteitä, runkosarja (93, Kärpät 1986-87, 44 ottelua)
- Eniten syöttöjä, runkosarja (64, Kärpät 1986-87, 44 ottelua)
- Eniten pisteitä, playoffs (38+77 = 115, kautta aikojen)

Valmennushistoria
1998–2001 Valmentaja      TPS Turku
2001–03 Päävalmentaja     TPS Turku
2004-08 Päävalmentaja     Kärpät Oulu
2008-11 Päävalmentaja     IFK Helsinki
2011-12 Päävalmentaja     Torpedo, KHL
2013-14 Päävalmentaja     HC Lev Praha, KHL

Lähteet:
Jääkiekkokirja 2014
Suomen Jääkiekkomuseo

Jere Lehtinen, s. 24.6.1973 Espoo

SM-liiga
- Hyökkääjä
- 126 ottelua, 51+57=108
- 24 playoff–ottelua, 19+8=27
- Herrasmiespelaaja 1995
- 1 SM-kulta, 1 hopea

NHL
- 875 ottelua, 243+271=514
- 108 playoff–ottelua, 27+22=49
- Stanley Cup 1999
- Selke Trophy (paras puolustava hyökkääjä) 1998, 1999, 2003

Maajoukkue
- 4 MM-kisat, 5 olympiakisat, 2 World Cup
- Olympiahopea 2006 // Olympiapronssi 1994, 1998, 2010
- MM-kulta 1995 //MM-hopea 1992, 1994, 2007
- World Cupin toinen sija 2004
- 105 A-maaottelua, 33+33=66

Lähteet:
Jääkiekkokirja 2014
Suomen Jääkiekkomuseo

{media load=media,id=1364,width=450,align=left,display=inline}

Ville Peltonen, s. 24.5.1973 Helsinki

SM-liiga
- 420 ottelua, 161+205=366
- 42 playoff–ottelua, 10+16=26
- Paras tulokas 1993
- Herrasmiespelaaja 2003, 2011
- Arvokkain pelaaja 2011
- 2 SM-kultaa

NHL
- 382 ottelua, 52+96=148

Maajoukkue
- 13 MM-kisat, 4 olympiakisat, 2 World Cup
- Olympiahopea 2006 // Olympiapronssi 1994, 1998, 2010
- MM-kulta 1995
- MM-hopea 1994,1998,1999,2007
- MM-pronssi 2000,2006,2008
- World Cupin toinen sija 2004
- 261 A-maaottelua, 81+101=182

Lähteet:
Jääkiekkokirja 2014
Liiga.fi

{media load=media,id=1365,width=450,align=left,display=inline}

Kari Savolainen, s. 19.6.1955
- Liikunnanopettaja, Valmentaja, Lehtori
- Valmennuspäällikkö, Suomen Jääkiekkoliitto 1999-2008
- Lehtori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 2008-2009, 2011- 

Seurajoukkueet
1991-93 Valmentaja         JyPHT Jyväskylä
1993-96 Päävalmentaja      JyPHT Jyväskylä
1997-98 Päävalmentaja      Alppiliiga, Bled, Slovenia

Maajoukkueet
1995-96 Valmentaja         FIN U19
1997    Päävalmentaja      FIN universiadijoukkue
1998-99 Päävalmentaja      FIN NMJ
2003-05 Päävalmentaja      SLO  A-maajoukkue
2010-14 Mentor-valmentaja  SLO  A-maajoukkue

Lauri Marjamäki s. 29.5.1977

- Liikunnanohjaaja
- Päävalmentajana SM-kultaa 2014
- Valmentajana SM-hopeaa 2008, 2011
- Maajoukkueessa MM-hopeaa 2014
- Sotshin olympialaiset 2014

Seurajoukkueet
2007-11 Valmentaja        Blues Espoo
2011-13 Päävalmentaja     Blues Espoo
2013-   Päävalmentaja     Kärpät Oulu

Maajoukkueet
2009-10 Valmentaja        U20
2010-11 Päävalmentaja     U20
2013-14 Valmentaja        A-maajoukkue

{media load=media,id=1366,width=450,align=left,display=inline}

Leijonat-toimitus kävi kilpailupäällikkö Pirkka Antilan ja huippu-urheilujohtaja Rauli Uraman kanssa kohta kohdalta läpi kilpailusääntöjen muutosesityksen, jonka valtuusto kokouksessaan hyväksyi.

Seuraavassa ovat sääntökohdat, joihin on tullut muutoksia. Tekstejä on höystetty kilpailupäällikkö Antilan ja Uraman taustoittavilla kommenteilla.

4.9. Kasvattajakorvaus
Kasvattajakorvaus on seuroille tulevaa korvausta kasvatustyön kuluista sellaisesta pelaajasta, joka pelaa Jääkiekon SM-Liigassa määrätyn määrän otteluita (pöytäkirjamerkintä ratkaisee). Maalivahdin ollessa kyseessä velvollisuus maksaa kasvattajakorvausta syntyy kun maalivahti on pelannut pelaavana maalivahtina liigaotteluissa. Lukumäärään ei lasketa otteluita, joissa maalivahti on ollut vaihdossa koko ottelun ajan.

MUUTOS:
Kasvattajakorvaus on seuroille tulevaa korvausta kasvatustyön kuluista sellaisesta pelaajasta, joka pelaa Jääkiekon SM-Liigassa tai muussa Suomessa pelattavassa ylikansallisessa ammattilaissarjassa (KHL, CHL tms.) määrätyn määrän otteluita (pöytäkirjamerkintä ratkaisee).

ANTILAN KOMMENTTI:
"KHL:ssä pelaaminen on verrattavissa ammattilaisuuteen Suomessa."

5.2. Yhteistyöseurasopimus

1. Aikuisten sarjat
Kaksi eri seuraa, joiden aikuisten (miehet ja naiset) edustusjoukkueet pelaavat eri sarjatasoilla, voivat tehdä keskenään yhteistyöseurasopimuksen.

MUUTOS:
Kaksi eri seuraa, joiden miesten edustusjoukkueet pelaavat eri sarjatasolla, voivat tehdä keskenään yhteistyöseurasopimuksen.

ANTILAN KOMMENTTI:
"Naisille tehdään oma sääntökohta kattamaan kaikki nais- ja tyttöpelaajat."

2. Juniorisarjat
Junioriyhteistyöseurasopimus voi sisältää seurojen B-nuoret ja nuoremmat juniorit sekä kaikki naispuoliset pelaajat.

MUUTOS:
Junioriyhteistyöseurasopimus voi sisältää seurojen B-nuoret ja nuoremmat juniorit.

ANTILAN KOMMENTTI:
"Naisille oma sääntökohta kattamaan kaikki nais- ja tyttöpelaajat, toisaalta junnusopimus kattaa sukupuoleen katsomatta kaikki B-ikäiset ja sitä nuoremmat pelaajat."

UUSI:
3. Naisten ja tyttöjen sarjat
Naisten yhteistyöseurasopimus sisältää seurojen kaikki naispuoliset pelaajat. Kukin seura voi olla osallinen vain yhdessä naisten yhteistyöseurasopimuksessa. Yhdessä sopimuksessa seuroja voi olla rajattomasti.

ANTILAN KOMMENTTI:
"Aiemmat säännöt määrittelivät naisten sopimukset vain aikuisten sarjoihin."

5.3. Pelaaminen yhteistyöseurasopimuksella eri joukkueissa

Yhteistyöseurasopimuksen puitteissa pelaaja voi edustaa toista seuraa välittömästi edellisen ottelun jälkeen (myös samana päivänä). Yhteistyöseurasopimuksen piiriin kuuluva pelaaja voi 31.1. (miesten sarjoissa 15.2.) jälkeen edustaa vain sitä seuraa, jonka joukkueessa hän ko. päivän jälkeen ensimmäiseksi pelaa ellei pelaajien liikkumiselle erikseen myönnetty lisäaikaa.

MUUTOS:
Aikuisten yhteistyöseurasopimuksen piiriin kuuluva pelaaja voi 31.1. (miesten sarjoissa 15.2.) jälkeen edustaa vain sitä seuraa, jonka joukkueessa hän ko. päivän jälkeen ensimmäiseksi pelaa.

LISÄYS:
1) Naisten yhteistyöseurasopimuksen piiriin kuuluva pelaaja voi kauden loppuun saakka edustaa kaikkia yhteistyöseurasopimuksen piiriin kuuluvien seurojen joukkueita joihin pelaaja ikänsä puolesta mahtuu ja huomioiden muut rajoitukset joukkueen vaihtamiselle seurojen välillä.
2) Eri ikäluokkien SM- ja Mestistasoilla kun kenttäpelaaja vaihtaa seuraa ja joukkuetta, voi kenttäpelaaja vaihtaa seuraa tai joukkuetta seuraavan kerran vasta, kun uusi seura ja sen joukkueen, johon siirtyi, sarjaohjelmaan merkityt seuraavat neljä (4) ottelua on pelattu.

PERUSTE:
1) Seurat ovat käyttäneet pääasiassa sopimuksia joukkueiden ylläpitoon, mahdollistetaan se koko kaudeksi. Aiemmin on tehty poikkeuksia ja myönnetty erikseen jatkoaikaa kauden loppuun.
2) Suunnitelmallisemman pelaajaliikenteen turvaamiseksi määritellään neljän ottelun minimi siirtoaika pelaajille. Samalla vältetään yhden pelin kikkailut ja pyritään estämään kilpailullisen hyödyn tavoittelu kuitenkin niin, ettei yksittäinen pelaaja kärsi vaan aina on mahdollista pelaajan pelata jossakin.

5.4. Pelaaminen eri joukkueissa samassa seurassa
Pelaaja voi vaihtaa joukkuetta saman ikäluokan rinnakkaisjoukkueiden välillä rajattomasti koko kauden ajan (myös samana päivänä) pois lukien alla mainitut poikkeukset.

LISÄYS:
Eri ikäluokkien SM- ja Mestistasoilla alku-, karsinta- ja muissa sarjoissa (pl. pudotuspelit ja  lopputurnaukset) kenttäpelaaja voi vaihtaa joukkuetta saman ikäluokan rinnakkaisjoukkueiden välillä koko kauden ajan (myös samana päivänä) jos kyseessä on ensimmäinen siirtyminen kauden aikana joukkueiden välillä (yhteen suuntaan). Pelaajan siirryttyä kerran, voi hän seuraavan kerran siirtyä joko takaisin tai muuhun ikäluokan rinnakkaisjoukkueeseen vasta kun uuden joukkueen (johon siirtyi) sarjaohjelmaan merkityt seuraavat neljä (4) ottelua on pelattu.
Lisäksi kenttäpelaaja ei voi siirtyä joukkueeseen, jolla on enintään neljä (4) ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa missä tahansa vaiheessa kautta.

Aikuisten sarjoissa kenttäpelaaja voi siirtyä rinnakkaisjoukkueeseen 15.2. saakka vapaasti. 15.2. jälkeen alemman sarjan joukkueeseen voi siirtyä vain jos kenttäpelaaja on pelannut aiemmin kauden aikana vähintään neljä (4) ottelua alemman sarjatason joukku-eessa.

3. Pelaaminen eri ikäluokissa samassa seurassa
Junioripelaaja voi pelata oman ikäluokkansa lisäksi myös vanhemmissa ikäluokissa. Pelaaja saa pelata samana päivänä oman ikäluokkansa lisäksi myös vanhemmassa ikäluokassa.

LISÄYS:
Eri ikäluokkien SM- ja Mestistasoilla alku-, karsinta- ja muissa sarjoissa (pl. pudotuspelit ja  lopputurnaukset) kenttäpelaajan siirryttyä vanhemmasta ikäluokasta nuoremman ikäluokan joukkueeseen voi kenttäpelaaja siirtyä takaisin vanhemman ikäluokan joukkueeseen vasta kun nuoremman ikäluokan joukkueen, johon siirtyi, sarjaohjelmaan merkityt seuraavat neljä (4) ottelua on pelattu. Lisäksi kenttäpelaaja ei voi siirtyä joukkueeseen, jolla on enintään neljä (4) ottelua jäljellä pelaamaansa sarjaa missä tahansa vaiheessa kautta. Eri ikäluokkien Suomi-Sarja ja Aluesarja-tasoilla lopputurnauksiin ei voi osallistua kuin ne pelaajat jotka ovat pelanneet kauden aikana vähintään 50 % kyseisen joukkueen otteluista.

ANTILAN KOMMENTTI:
"Suunnitelmallisemman pelaajaliikenteen turvaamiseksi määritellään neljän ottelun minimisiirtoaika pelaajille. Samalla vältetään yhden pelin kikkailut ja pyritään estämään kilpailullisen hyödyn tavoittelu kuitenkin niin, ettei yksittäinen pelaaja kärsi vaan aina on mahdollista pelaajan pelata jossakin."

7.5. Ottelupöytäkirja
Ottelupöytäkirja on täytettävä tarkasti ja siihen on merkittävä pelaajat (max. 18 kenttäpelaajaa ja 2 maalivahtia), joukkueen toimihenkilöt sekä täytettävä kaikki ottelutapahtumia koskevat merkinnät sekä maalivahtien torjunnat.

MUUTOS:
Ottelupöytäkirja on täytettävä tarkasti ja siihen on merkittävä pelaajat (max. 18 kenttäpelaajaa ja 2 maalivahtia; Mestis ja Nuorten SM-Liiga 19 kenttäpelaajaa ja 2 maalivahtia), joukkueen toimihenkilöt sekä täytettävä kaikki ottelutapahtumia koskevat merkin-nät sekä maalivahtien torjunnat.

URAMAN KOMMENTTI:
"Kansainvälinen peli vaatii pelaamista neljällä kentällisellä. Juniorituotannossa huippuja ei riitä tarpeeksi tällä hetkellä kun puolustajien pelipaikkoja on vähemmän. Erittäin tärkeää pelaajapolun noudattamiseksi ja pelaajien kehittämiseksi ovat ne ylimääräiset pakin paikat joissa nuorempi voi käydä haistelemassa kovempia pelejä."

{media load=media,id=1368,width=450,align=left,display=inline}

Jortikka aloittaa tehtävässään välittömästi Karri Kiven siirtyessä KHL-joukkue Traktor Tsheljabinskin päävalmentajaksi.

Nuorten Leijonien päävalmentajana viidet kisat toiminut ja joukkueensa sekä maailmanmestaruuteen että pronssille johdattanut Jortikka palaa Nuorten Leijonien peräsimeen iloisin mielin.
- Olen valmentanut kolme vuotta Venäjällä, on hienoa palata Suomeen ja erityisesti Nuorten Leijonien pariin. Alle 20-vuotiaiden valmentaminen on erittäin motivoivaa, pelaajat laittavat itsensä likoon täysillä jokaisessa pelissä.

Myös Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Kalervo Kummola iloitsee juuri varmistuneesta sopimuksesta, joka kattaa kaksi kautta huipentuen Helsingissä 26.12.2015–5.1.2016 pelattaviin alle 20-vuotiaiden MM-kotikisoihin.
- On hienoa, että saimme Jortikan mukaan. 20-vuotiailla on tiivis puolitoista vuotta edessään - syksyn maaotteluiden jälkeen MM-kisat pelataan täysille katsomoille Kanadassa ja tämän jälkeen alkaakin valmistautuminen MM-kotikisoihin.

Pikkuleijonien eli alle 18-vuotiaiden maajoukkueen valmennuksesta vastaa tulevalla kaudella Mika Marttila. Vuonna 1997 syntyneitä maajoukkuetasolla valmentaneen Kalle Kaskisen siirtyessä Jokereihin siirtyy ikäluokka ensi kaudella Marttilan vastuulle. Marttila on toiminut Pikkuleijonien päävalmentajana myös kausilla 2008–09 ja 2012–13, kummallakin kerralla joukkue sijoittui MM-kisoissa pronssimitaleille.


 

A-maajoukkue - Kari Jalonen
Naisten maajoukkue - Pasi Mustonen
Alle 20-vuotiaiden maajoukkue - Hannu Jortikka
Alle 18-vuotiaiden maajoukkue - Mika Marttila
Alle 18-vuotiaiden tyttöjen maajoukkue - Jari Risku
Alle 17-vuotiaiden maajoukkue - Jussi Ahokas
Alle 16-vuotiaiden maajoukkue - Juuso Nieminen




 

Maalivahdit:
Christian Heljanko, HIFK
Leevi Laakso, KalPa
Veini Vehviläinen, JYP

Puolustajat:
Eetu Andersson, TPS
Olli Juolevi, Jokerit
Ville Järvinen, Ilves
Otto Leskinen, KalPa
Jesper Mattila, Ilves
Lauri Mikkola, Kärpät
Jarkko Parikka, Des Moines
Vili Saarijärvi, Kärpät
Veeti Vainio, Blues
Juuso Välimäki, Ilves

Hyökkääjät:
Sebastian Aho, Kärpät
Kasper Björkqvist, Blues
Erik Embrich, HIFK
Janne Kuokkanen, Kärpät
Niko Lonnroos, Jokerit
Julius Mattila, Ilves
Otto Mäkinen, Tappara
Joonas Niemelä, Blues
Julius Nättinen, JYP
Petrus Palmu, Jokerit
Topi Piipponen, KalPa
Jesse Puljujärvi, Kärpät
Arttu Ruotsalainen, Kärpät
Aleksi Saarela, Lukko
Jonne Tammela, KalPa
Sami Tavernier, HIFK

Johtoryhmä:
Mika Marttila, päävalmentaja
Petri Pulkkinen, valmentaja
Jukka Varmanen, valmentaja
Aki Näykki, mv-valmentaja
Tapani Salmi, huoltaja
Mikko Tähkäpää, fysioterapeutti
Veli-Pekka Vuorinen, lääkäri