Kärppä-säätiö on kymmenvuotisen historiansa aikana jakanut pohjoissuomalaiselle kiekkoilulle - erityisesti juniorikiekkoilulle - lähes 400 000 euroa.
10 vuoteen sisältyy valtava määrä pieniä ja isompia pohjoissuomalaisia junioreita, jotka ovat saaneet säätiön tuen turvin lisämahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä kiekkoilijana omassa seurassaan tai oman lähialueen suurseurassa.
Säätiöstä on myönnetty viime vuoden loppuun mennessä taloudellista tukea 168 eri kohteelle. Sen lisäksi säätiö on tehnyt vuosien varrella lahjoituksia seuroille. 10-vuotisen taipaleensa kunniaksi se lahjoitti jokaiselle Pohjois-Suomessa juniorityötä tekevälle jääkiekkoseuralle 36 000 kiekkoa ja 35 laukaisututkaa.
Säätiön puheenjohtaja ja perustajajäsen Heikki Airio iloitsee, että säätiö on voinut omalta osaltaan edistää pohjoisen seurojen yhteisöllisyyttä.
- Menestyvien juniorien tukeminen on tärkeää, mutta suurena kulmakivenä säätiössä on kuitenkin alueellisen yhteisöllisyyden tukeminen - se että kaikki pohjoissuomalaiset seurat voivat tarjota kasvun mahdollisuuksia.
Säätiön toimintalinjaukset antavat pienille seuroille kehittymisen mahdollisuuksia ja tukevat pitkäjänteistä kehitystyötä. Näin seuroissa on voitu edistää lahjakkaiden nuorten kiekkoilijoiden pelaajapolkua kohti huipputasoa.
Kärppä-säätiön perustajajäsen ja ensimmäinen puheenjohtaja Seppo Arponen kertoo, ettäsäätiön perustamisvaiheessa tavoitteena oli turvata Oulun Kärpät Oy:n omaisuus ja luoda yleishyödyllinen toimija, joka turvaa kiekkoilun kehitystyötä Pohjois-Suomen urheiluseuroissa.
Säätiöllä on enemmistö Oulun Kärpät Oy:n osakkeista. Se jakaa tukea liigayhtiön osinkojen tuotosta. Säätiön perustamisvaiheessa edustusjoukkueen omistuksen turvaaminen oli yksi säätiön perustajien huomion kohteena.
- Omistus betonoitiin niin, ettei menestyvän edustusjoukkueen omistus ole altis ulkopuoliselle tuiverrukselle, Arponen kertoo säätiön syntyvaiheen liiketoimintalogiikasta.
Arposen mukaan tukilinjaukset ovat osaltaan edistäneet pitkäjänteistä työtä seurassa. Tuen myöntämisen perusteena on, että vähintään puolet avustettavan projektin kustannuksista on tultava muualta.
- Näin olemme pystyneet takaamaan sen, että yksi avustuseuro on aina enemmän euroja. Omarahoitusosuudella taataan myös se, että projekti etenee ja sitä kontrolloidaan tavoitteen mukaisesti, Arponen sanoo.