
Jääkiekkoliiton valtakunnallinen juniorikiekkovaliokunta on vahvistanut lasten sarjatoiminnan linjauksen ikäluokkiin G-C2.
- Suomalaisen jääkiekon strategiassa on linjattu, että lasten ja nuorten sarjatoimintaa tulee arvioida ja kehittää. Näin voimme vaikuttaa kustannuksiin ja toisaalta taata pelaajien pitkäjänteinen ja rauhallinen kehittyminen ja lapsien ja perheiden harrastamisen mielekkyys, Jääkiekkoliiton juniori- ja seuratoimintajohtaja Turkka Tervomaa tiivistää.
Merkittävin muutos aiempaan on, että vaikka kilpailutoiminta valmistellaan ja toteutetaan jatkossa alueiden välisenä yhteistyönä, isoista linjoista päätetään valtakunnallisesti juniorikiekkovaliokunnan toimesta. Vastaava systeemi on käytössä nuorten ja aikuisten sarjoissa.
- Kaikille joukkueille pyritään löytämään ikäluokittain ja sarjatasoittain aina kustannustehokkain tapa pelata. Pyrimme huomioimaan lohkojakoja tehtäessä kaikkien joukkueiden tarpeet ja kustannukset ja tarjota näin jokaiselle joukkueelle yhteneväiset mahdollisuudet harrastaa lajia paikkakunnasta riippumatta, Tervomaa kertoo.
- Valtakunnallisesti on helpompaa ottaa huomioon laajat kokonaisuudet kuin jos päätökset tehdään alueellisesti. Samalla pystymme rauhoittamaan ylikuumentunutta kilpailullisuutta.
- Käytännössä sarjatoiminta organisoidaan jatkossa siten, että aluksi pelataan ja harrastetaan mahdollisemman lähellä kotihallia, reviiri laajenee mitä vanhemmaksi tullaan, Tervomaa sanoo.
- Keskeistä on, että lapset käyttävät aikaa urheiluun eivätkä bussissa istumiseen. Kun vapaa-aika lisääntyy, monipuolinen harrastaminen ja omaehtoinen liikunta onnistuvat jääkiekon harrastamisen ohella, Suomen Jääkiekkoliiton huippu-urheilujohtaja Rauli Urama korostaa.
Valmistelutyön pohjana on käytetty loppusyksystä 2014 seuroille tehtyä kyselyä ja maakunnallisten sarjailtojen ryhmätöiden tuotoksia. Lasten kilpailutoimintaa arvioidessa on lisäksi perehdytty niin kansallisiin kuin kansainvälisiin tutkimus- ja selvitystöihin.
Sarjojen kehitystyö jatkuu tulevaisuudessa saadun palautteen ja aineiston perusteella. Tavoitteena on, että mahdollisimman monella lapsella on mahdollisuus harrastaa jääkiekkoa ja että harrastamisen kustannukset pysyvät kohtuullisina. Myös seuroissa tapahtuvan toiminnan laatua halutaan parantaa. Suomalaisen urheilun linjauksen mukaisesti lapsille halutaan lisäksi taata mahdollisuus harrastaa ja urheilla monipuolisesti jääkiekon ohella. Toimintatapoja nk. matalan kynnyksen harrastamiseen kehitetään ja tyttökiekkoilijoiden harrastajamäärän kasvua edistetään yhteistyössä seurojen kanssa.
Lue lisää aiheesta Jääkiekkoliiton järjestösivuilta.