Isänpäivän illalliskattauksen servietit olivat sinivalkoiset ja sinikeltaiset. Tapahtuman suurin yleisömäärä 542 silmäparia oli saapunut Kupittaan Marli Areenalle.
Pienenä kuriositeettina mainittakoon, että molemmilla mailla oli riveissään Sebastian Aho. Ruotsalaisten Sebastian Aho luuti pakkina, kun Suomella Kärppien urheilutoimenjohtaja Harri Ahon poika Sebastian pelaa hyökkääjän tontilla. Ex-puolustaja Harri Aho kirjasikin tarkasti poikansa, turnauksen kuopuksen, jokaisen vaihdon muistiinpanoihinsa.
Ensimmäinen erä oli turnauksen tiukinta puolustamista. Peli oli silti aktiivista. Ottelun viisi alkuminuuttia kaasuteltiin ilman pelikatkoa.
Ruotsi pääsi Pikkuleijonia helpommin hyökkäysalueelle, mutta erän paras tilanne siunaantui Miikka Pitkäselle. Kuopiolaisen yrityksen eteen venytti koipensa Ruotsin maalilla torjunut Linus Söderström. Ensimmäinen kymppi antoi osviittaa, että vähämaalinen ottelu olisi luvassa. William Nylanderin taituruuden Suomi onnistui kahlitsemaan puolustamalla pitkätukan ahtaasti nurkkiin.
Toisessa erässä länsinaapurin pelaajat onnistuivat jo luomaan parempia tilanteita. Suomikin sai kiekon maaliviivalle asti Antti Kauppisen ja Mäkisen kaksospoikien, Aten ja Miron, hyrrätessä jäällä.
Sata-nolla-aloitusvoitto ei riitä kuvaamaan vahvasti aloituksia kahmineen Teemu Lämsän yhtä faceoff-tilannetta. Hän voitti puhtaasti, ja taitavasti maalivahdin mailaansa käsittelevä Kaapo Kähkönen purki alivoimalla yhdellä kosketuksella laatan Junnukruunujen päätyyn. Aloitus Suomelle tuhat-nolla.
Ruotsi oli erässä aavistuksen niskan päällä. Maali roikkui ilmassa jo ennen Lämsälle ajassa 30.03 tuomittua kaksiminuuttista. Ylivoimalla maalinteossa onnistui Oskar Lindblom luistimissaan keltaisia nauhoja pitävän Nylanderin ja Axel Ottossonin syötöistä. Hallin dj oli varannut illan ruotsalaisosumiin musiikiksi kappaleen Den Glider In. Kyseessä ei ollut Kirkan versio.
Peli oli pitkään vauhdikasta päästä päähän, pää kolmantena jalkana pyyhällystä. Lämärimaalilla B-pisteen kaarelta Suomen toi helpohkosti tasoihin Miikka Pitkänen. Syöttäjänä toimi maskinsa takaa joukkueen tukipilari Kaapo Kähkönen.
Muina Suomen joukkueesta nostaisin esiin ryhmän parhaiten luistelevan pakin Sami Nikun. Pari vuotta kunnon treeniä, niin pojan nimeä kirjoitetaan jo suuremmalla fontilla. Kapteeni Manu Honkanen oli taistelun ruumiillistuma. Hän ei jättänyt vaihtoakaan väliin, vaan ajoi pelotta pienimpiinkin väleihin ja tappoi ankaralla asenteella alivoimaa.
Kärkiosaamisen puuttuminen hyökkäyspäässä oli silmiin pistävää. Pelaajia, jotka luovat tilanteita joka ottelussa tasaisesti ei löytynyt. Suomen ykkösketjuun on onneksi tulossa yllätyksellisempiä nuoria miehiä ensi vuoden MM-kotikisoja silmällä pitäen. Aleksi Saarela, Kasperi Kapanen ja pari Pohjois-Amerikassa kiekkoilevaa veli leijonamieltä liittynevät joukkoihin.
Päätöserässä molemmilla joukkueilla hieman ote herpaantui, kun sekä Rauli Uraman että Anders Eriksenin suojatit ottivat jäähyt väärästä vaihdosta. Näytti siltä kuin Ruotsi tekisi todennäköisemmin maalin tasaisessa väännössä. Ruotsin puolustaja Emil Johansson tinttasi Den glider in'in raikumaan, kun vaivaiset 16 sekuntia oli pelikellossa jäljellä. Suomelle tämä merkitsi toista perättäistä maalin tappiota. Ruotsin joukkueen kapteeni Gustaf Franzen pääsi tuulettamaan pelin päätteeksi voittopokaali käsivarsillaan.