Alle 18-vuotiaiden maajoukkue pelasi torstaina Kravaressa tiukan ja tasaisen ottelun Venäjää vastaan. Ottelun tasaisuudesta kertovat mm. maalintekopaikat ja maalivahtien torjunnat, joita molemmille joukkueille kertyi käytännössä saman verran. Venäjä oli kuitenkin numerollisesti parempi maalein 3-5 (0-1, 2-3,1-1).
Erikoistilannepelaamisessa edelleen parannettavaa
Tshekki-ottelun jälkeen Suomen valmennusjohto asetti tavoitteeksi parantaa erityisesti alivoimapelaamista ja jäähyttömyyttä. Joukkueen alivoimapeli toimikin ottelussa erinomaisesti, sillä Venäjä ei pystynyt tekemään ottelussa yhtään ylivoimamaalia.
Jäähyjen määrä pysyi ottelussa kohtuullisella tasolla, kun Pikkuleijonille vihellettiin kuusi kaksiminuuttista. Toisaalta osa jäähyistä oli ns. turhia jäähyjä, joita ei saisi tämän tason otteluissa tulla.
Tshekki-ottelussa hyvin toiminut ylivoimapeli ei tuottanut nyt tulosta lukuisista erittäin hyvistä maalintekopaikoista huolimatta. Päätöserässä Pikkuleijonille tarjoutui mahdollisuus maalintekoon 5-3-ylivoimalla, mutta maalia ei saatu aikaiseksi. Venäjä puolestaan pystyi maalintekoon myös alivoimalla.
Pienten marginaalien peli
Ottelun ensimmäinen erä oli kenttätapahtumien osalta hyvin tasainen. Venäjä aloitti maalinteon ajassa 07.23. Maali syntyi Suomen puolustusalueen kiekonmenetyksen seurauksena.
Avauserä oli melko rikkonainen jäähyjen takia. Pikkuleijonille vihellettiin erässä kolme kaksiminuuttista ja Venäjälle kaksi kaksiminuuttista.
Hieman ennen toisen erän puoliväliä Suomelle tuli musta hetki, kun Venäjä teki puolessatoista minuutissa kaksi maalia ja siirtyi samalla jo kolmen maalin johtoon. Pikkuleijonat heräsivät kuitenkin taistelemaan, ja ensimmäinen kavennusmaali syntyi vain 16 sekuntia Venäjän 3-0-osuman jälkeen. Maali syntyi suoran hyökkäyksen päätteeksi, kun Joonas Niemelän syöttö löysi Julius Mattilan takatolpalta. Tämän jälkeen erän toinen puolikas pelattiin käytännössä kokonaan Venäjän päädyssä.
Suomen aktiivinen peliote tuotti jälleen tulosta ajassa 32.46. 2-3-kavennus oli todellinen tahtomaali, kun Topi Piipponen riisti vahvalla taklauksella kiekon venäläispakilta ja toimitti sen siniviivalle. Puolustaja Juuso Välimäen veto kimposi päädystä takaisin Topille, joka kiepautti kiekon maalin sivulta maalin eteen ja siitä edelleen maalivahdin selän taakse. Ottelun tilastoihin maali merkittiin virheellisesti Erik Embrichin nimiin.
Venäjä pystyi kuitenkin maalintekoon toisessa erässä vielä kerran. Alivoimamaali syntyi kolme minuuttia ennen erän loppua ja sitä edelsi tukku Suomen loistavia maalintekopaikkoja ylivoimapelissä.
Päätöserään lähdettiin kahden maalin takaa-ajoasemasta. Erän puolivälissä Pikkuleijonien ykkösketju Tammela-Nättinen-Tavernier riisti kiekon Venäjän puolustuspäässä, ja Julius Nättinen laukoi kiekon näyttävästi suoraan syötöstä Venäjän maaliin. Molemmat laiturit merkkasivat maaliin syöttöpisteet.
Tämän jälkeen Suomi pääsi vielä pelaamaan 5-3-ylivoimaa n. 40 sekunnin ajan ja tasoitusmaali roikkui ilmassa. Hyvistä yrityksistä huolimatta tasoitusmaalia ei kuitenkaan saatu aikaiseksi.
Ottelun lopussa Suomi yritti Tshekki-ottelun tapaan tasoitusta kuudella kenttäpelaajalla, mutta venäläispelaaja pystyi katkaisemaan syötön Suomen puolustusalueella ja toimittamaan kiekon Suomen tyhjään maaliin.
Lisää tasaisuutta pelien sisälle
Suomen päävalmentaja Mika Marttila peräänkuulutti ottelun jälkeen tasaisempaa peliotetta pelien sisälle.
- Suorittamisessa on liian suuria vaihteluita pelin sisällä, Marttila totesi.
- Oman kiekollisen pelaamisen tasaisuuden ohella pelaamiseen tarvitaan lisää tylyyttä niissä tilanteissa, kun vastustajalla on omat hyvät hetkensä, Marttila painotti.
Suomen joukkueen parhaana pelaajana palkittiin puolustaja Olli Juolevi. Joukkueelle tuli myös jobinpostia, kun Jesse Puljujärvi joutui poistumaan pukukoppiin toisessa erässä lievän loukkaantumisen takia.
Jessen pelaaminen perjantain Ruotsi-ottelussa ratkeaa myöhemmin.
Kirjoittaja on Pikkuleijonien joukkueenjohtaja.
